6.6.2010

Päivitetään kuulumisia. Talvi meni meillä hyvin, Ilo pysyi oireettomana ja turkki oli hyvässä kunnossa. Talvella ei tullut treenattua, jotain satunnaisia "minitottiksia" lukuunottamatta. Kevään tullen tuli taas innostuttua treenauksesta, mutta Ilon kanssa täytyy ottaa huumorilla. Joskus herraa kiinnostaa, useimmiten ei, eli turha innokkuus kannattaa unohtaa. ;) Kevät toi taas myös mukanaan atooppiset oireet. Myös siitepöly voi olla yksi oireiden aiheuttaja, koska tämä on jo kolmas kevät/kesä kun iho oireilee tulehtumalla. Ell. totesi, että myös ilman lämpeäminen ja kosteuden lisääntyminen voivat aiheuttaa oireita. Kesää varten saatiin lääkäristä ämpärillinen erilaisia lääkkeitä, joilla sitten voi heti käydä täsmäiskuun jos tarve vaatii. Toistaiseksi hoidellaan tulehdusta leuan alla ja tassuissa. Talven ja kevään aikana tuli myös tehtyä ruoka-ainekokeiluja ja paljastui, että Ilolle ei voi antaa myöskään hevosta.   Porkkana-siipikarja linjalla siis mennään. Oireista huomimatta Ilo nauttii kesästä omalla pihalla ympäristöä tarkkailemalla. :)

23.12.2009

Ilon ruokavalio on muutettu ja nyt Ilo saa porkkanaa ja kanaa/kalkkunaa. Rasvahappolisänä on Nutrolin, koska Viacutanissa on kalaöljyä ja toistaiseksi kokeillaan nyt diettiä ilman kalaa. Iho on antibiottikuurin jäljiltä onneksi vielä terve. Iloa pestään edelleen Pyoderm-shampoolla. Hoitoaineena on Humilac. Tällä hoidolla turkki näyttää ihan hyvältä. Kutinaa ei ole ollut muuten, mutta suupielet kutisevat. Kutina on kuitenkin pysynyt kurissa pesujen ansiosta. Aikaisemminhan juuri suupielten kutina liittyi kuivaruoan syöntiin. Nyt kutinan laukaisee jokin muu, koska edelleenkään Ilo ei saa mitään "kuivaruokaa". Katsotaan nyt miten kauan oireet pysyvät poissa. Jos ne palaavat tällä dietillä, aiheuttaja on atopia. Jos oireet pysyvät poissa, kokeilen jossain vaiheessa uudestaan lohta ja bataattia.

Allergiatestien tulokset tulivat, mutta siedätyshoitoa emme voi aloittaa. Testit näyttivät negatiivista ja sehän allergiatestien ongelma juuri on, että ne eivät ole täysin luotettavia. Ja diagnoosia ei pelkästään niiden perusteella voi tehdäkään. Ell oli kuitenkin sitä mieltä, että Ilo on selkeästi allerginen mutta siedätyshoitoa ajatellen olisi testeissä pitänyt tulla positiivisia tuloksia, että oltaisiin voitu yhdistää testitulokset oireisiin ja sitten päättää hoidosta.

Lääkärin ehdotus oli, että jatketaan pesuja ja  muokataan ruokavaliota (oireethan voivat johtua myös ruoasta!). Jos nämä eivät riitä, kokeillaan interferoni hoitoa. Se on vasta kokeiluasteella atopian hoidossa, eli varmaa tietoa sen tehosta ei ole. Viimeinen vaihtoehto olisi siklosporiinihoito. Siklosporiinihan voi olla vaarallinen geenivajeesta kärsiville collieille ja ell totesi, että collien geenivaje tullee vaikuttamaan useiden lääkeaineiden käyttöön rodussa. Täysin turvallisia lääkkeitä ei kaikkiin sairauksiin välttämätttä ole olemassa geenivajeesta kärsiville koirille.

Toivottavasti tästäkin tieto lisääntyy eläinlääkärien ja omistajien keskuudessa.

31.10.2009

Olin eilen Ilon kanssa lääkärissä atopian jatkotutkimuksissa, koska Ilon oireet ovat pahentuneet tasaisesti heinäkuusta. Ja aluksi M.Nykäsen sanoin: jos jokin asia on varma, se on aivan varma, että terveeksi Ilo ei tule koskaan. Tämä on siis ainoa varma asia atopian ja allergian kanssa. Atopiaan kuuluu se, että oireet vaihtelevat rajustikin. On parempia jaksoja ja huonompia. Ilon kanssa haasteellista on, että oireet voivat johtua paitsi atopiasta niin myös ruoka-aineallergiasta.

Meidän vaihtoehdot jatkossa ovat jatkaa eliminaatiodiettikokeiluja. Ja tähän olen turhautunut. On myös mahdollista aloittaa siedätyshoito tai lääkehoito (siklosporiini). Lääkehoito on kallis, jopa 8 €/päivä. Siedätyshoitoon taas täytyy sitoutua vähintään vuodeksi, ennen kuin tuloksia voi odottaa. Ja lääkehoito/siedätyshoito eivät välttämättä poista oireita kokonaan tai edes helpota oireita. Vain kokeilemalla asia selviää.

Ilo sai nyt pitkän antibioottikuurin tulehtuneeseen ihoon ja allergiatestit otettiin uudestaan, koska jos siedätyshoito aloitetaan on hyvä, että testitulos on mahdollisimman tuore. Atooppisen ihmisen tärkein hoito on ihon rasvaus, koirilla rasvaukseen sijaan käytetään pesuja. Eli Iloa pitäisi pestä 2-4 x viikossa. Ilolla oireilee koko selän alue, eli koko koira kyllä touhussa kastuu. Ja Ilohan ei kastumista mitenkään rakasta...

Jos tässä tilanteessa on jotain positiivista, niin ainakaan toistaiseki Ilo ei kalva/rapsuta itseään ja siten aiheuta ihon rikkoontumista ja tulehtumista. Eli kutina ei ole, onneksi, Ilon ongelmana. Eli kortisonille ei ainakaan nyt ollut tarvetta. Tulehduspesäkkeet vaan ilmaantuvat ihoon, kuin sienet sateella metsään.

Nyt odotetaan allergiatestin tuloksia ja sitten katsotaan miten edetään.

29.8.2009

Kerrotaanpa kuulumisia. Ensiksi hyviä. Olemme olleet Ilon kanssa Kouvolan palveluskoirayhdistyksen tottiskurssilla. Kurssi on ollut erittäin hyvä ja olen saanut paljon hyviä vinkkejä kuinka edetä jatkossa. Ilon kanssa on ollut ilo tehdä tottista, se keskittyy hommaan ja tuntuu jopa nauttivan siitä. :) Treeneissä on lähdetty aivan perusasioista liikkeelle. Olemme harjoitelleet kontaktia, seuraamista, perusasentoa, luoksetuloa, paikallaoloa ja käännöksiä. Tarkoitus on tämän intensiivikurssinkin jälkeen käydä yhdistyksen yhteisellä vuorolla kentällä, kun paikalla on koulutusohjaajia joilta voi pyytää avuksi.

Sitten ikävät uutiset. Ilon turkki on mennyt taas huonoksi ja elottomaksi. Koirasta irtoaa koko ajan paljon karvoja. Selässä on taas märkivä laikku ja suupieliin on ilmestynyt punoitusta. Eli vanhat tutut oireet reilun vuoden takaa. Ilo syö edelleen bataattia ja lohta ja tällä tiukallakaan ruokavaliolla eivät oireet enää pysy poissa. Suupielten kukkiminen viittaisi atopiaan ja märkivät laikut ruokaan, viime vuoden oireiden perusteella. Surullinen tilanne, mutta täytyy vaan katsoa mitä eteen vielä tulee. Töissä olen törmännyt siihen, että hevoset voivat olla allergisia ruoholle, ja kyllä, se kuulostaa oudolta. Yhtä oudolta kuin se, että koira on allerginen lihalle. Mutta näin se vaan menee jos on mennäkseen.

23.7.2009

Ja taas mennään... :( Ilolla on selässä märkivä laikku. Aikaisemminhan viime kesänä peruna aiheutti selän ihon märkimisen. Mietin tässä, että mikäköhän tuon oireilun olisi voinut aiheuttaa. Iho on muutenkin mennyt selvästi huonompaan suuntaan; hilseilyä, turkki eloton ja kuiva. Toistaiseksi jätän hevosen nyt pois ja katsotaan mitä tapahtuu. Pesuja täytyy taas ruveta tekemään 2-3 x viikossa. Katsotaan rauhottaako se yhtään tilannetta. Toivottavasti Ilo pystyisi syömään hevosta ja kanaa jatkossa. Epäilen, että pelkkä lohi on liian yksipuolista ja varsinkin kun kalan (ainakin Itämeren lohen) syönnistäkin on annettu niitä rajoituksia. Täytyy jostain selvittää onko tuo jauhettu lohi Itämerestä vai jostain muualta. Enpä olisi arvannut, että tämmöistäkin asiaa joutuu selvittämään. Harmittaa vietävästi tuo ihon ja turkin huono kunto. Tuntui taas niin mukavalta kun alettiin treenaamaan, suunniteltiin jo syksyn treenausta paikallisessa yhdistyksessä jne. Ja sitten tietenkin alkaa taas tämä temppuilu, että saadaan koira kuntoon.

16.7.2009

Meillä oli tuossa alkukesästä treenitön kausi. Ja harmikseni jouduin jättämään väliin monet kivat ja hyödylliset leirit/treenit. Nykyään on sen verran pitkä työmatka autolla ajettavana, että viikonloppuisin ei tee mieli istua autossa. Nyt ollaan taas vähän aktivoiduttu tottikseen. Ilo on herttainen ja ihana koira, mutta edelleen haastava (ainakin aloittelevalle kouluttajalle). Kuitenkin huomaa, että pitkän treenaamattoman kauden jälkeen koirakin nauttii, kun jotain tehdään. Ja patukka sytyttää Ilon leikkimään. Sitä on hauska katsella. Ilon yksi lempinimi on HöpöPaavo ja olenkin sanonut, että jos ei muuta niin Ilolla on höpöpaavo-viettiä. :) Se tarkoittaa juuri sellaista ilomaista yleistä töhötystä, jota ei voi välttämättä koulutuksessa hyödyntää. =) Aina en kuitenkaan ymmärrä Iloa ja sen käytöstä. Jos olemme lähdössä treenaamaan ja teen rutiinit: namit, lelut, panta, vietinnostatus jne. Ja kun toimintaan tulee 0,5 sekunnin tauko, koira alkaa syömään ruohoa. Onko tuo sijaisreaktio (koira ei tiedä mitä tehdä) vai täydellinen vietin lätsähdys? Ilmeisesti vietti ei vaan kestä.  Mietin, että onko realistista ajatella, että BH kokeen seuraamisosiossa Ilolla säilyisi jonkinasteinen kontakti koko ajan?  Aika näyttää...

Terveys Ilolla on ollut kohtuullinen. Vatsa ok, mutta korvalehti tulehtui. Myös punkkipanta ärsytti herkkää ihoa. Nyt olen hommannut Ilolle hevosta, katsotaan kestääkö elimistö sitä. Ilo on myös menossa hammaskivenpuhdistukseen. Ilo kun ei voi syödä luita, niin on tarpeen puhdistaa hampaat. Itse yritän muistaa joka ilta harjata herran purukaluston, mutta toisinaan se unohtuu... 

Tekisi mieli viedä Ilo myös jalostustarkastukseen. Lähin olisi kesän lopussa Hesassa, katsotaan päästäänkö sinne.

10.5.2009

Ilo parani onneksi ripulista reilussa viikossa. Ollaan palattu takaisin normaaliin diettiin ja mitään ongelmia ei ole nyt ollut vatsan kanssa. Kutittelut ovat kyllä taas palanneet, eli palataan takaisin pesuihin ja katsotaan mitä tapahtuu.

Kevään ensimmäinen jälkikin on tehty ja se meni hyvin, jälki oli noin 70 askelta ja se olisi saanut olla reippaasti pidempikin. Tottistelua ollaan jatkettu ja olen tehnyt muutamia myönnytyksiä. Unohdan siis turhan hinkkauksen. Pääasia on, että Ilolla on jonkinlainen halu tehdä tottista.  Eli tekniikan hiominen ei ole se pääasia, kun se 100 pojon tottis ei vaan ole meidän juttu, niin tehdään sitten sellaista mikä on meidän juttu.

21.4.2009

Elämä ei ole aina ole reilua. Ilo on taas ripulilla. Itse epäilen bataattia, koska pahimmat ripulikohtaukset se on saanut bataattia syötyään. Mutta voihan se olla jotain muutakin. Olen Iloa nyt tässä paastottanut ja yrittänyt löytää jotain sopivaa kevyttä ruokaa. Nyt mietin, että millä jatkaa lohi/kana + porkkana/lanttu, lohi/kana + pellavansiemenliman, vai millä tuon mahan saisi rauhoittumaan. Pellavansiemenlimankin ongelma on, että kutinaahan siitäkin tulee jos sitä pidempään joutuu antamaan. Pikku hiljaa tässä alkaa hiipimään ajatus, että olikohan tämä ns tässä. Kohtuullisen väsynyt olen tähän jatkuvaan ruokavalion säätämiseen ja erinäisten vaivojen hoitamiseen ja koiran oireettomaksi saamiseen. Ell totesi meille, että koska Ilo on moniallerginen on hyvin mahdollista, että se pikku hiljaa allergisoituu ruoka-aineille, jotka ovat sille aikaisemmin sopineet. Ja niinhän tässä on käynyt vuosien mittaan. Kuitenkin meillä on hyviäkin päiviä jolloin Ilo on Iloinen ja kunnossa, niitä vaan pitäisi olla paljon enemmän!

7.4.2009

Kokeilin eliminaatiodietin haastevaiheessa uudelleen sikaa sillä seurauksella, että Ilon oikea korvalehti alkoi märkimään ja myös vasen takatassu märkii. Nyt yritetään taas saada Ilo oireettomaksi ja toistaiseksi jatketaan vanhalla ruokavaliolla. Ehkä joskus voi jotain lihaa; hevosta, lammasta, ankkaa tai vuorigorillaa (...) kokeilla, mutta eiköhän tässä nyt hetkeksi ollut tätä kikkailua ruoan kanssa.

Tottista olen Ilon kanssa harrastellut, mutta haastavaa se on. Ilolla ei ole oikeastaan minkäänlaista viettiä namiin (= savustettuun loheen). Pallon kanssa voi tehdä yhden  max pari toistoa. Ja tekniikan opettamiseen tuo pallo on hankala. On hankala keksiä mikä olisi Ilolle sellainen palkka, jonka  se todella haluaisi. Ehkä Ilosta parasta olisi jos se saisi jahdata narttuja. Nimittäin siihen puuhaan löytyy sitkeyttä! Mielenkiintoista oli, että kuulin jälkiseminaarissa, että hyvän jälkikoiran edellytys on hyvä ruokahalu. En tiedä onko Ilo hyvä jälkikoira, mutta jäljestyksestä se pitää vaikka ruokahalua ei niin olekaan. Siirryin mm. Ilon kanssa yhteen ruokintakertaan päivässä, koska se ei syönyt kun ruokaa tarjottiin kaksi kertaa/pv. Ehkä jäljellä sitä ajaa eteenpäin ennemminkin uteliaisuus kun ruoka..?

28.2.2009

Ilolle on taas varmistunut yksi uusi allergisten iho-oireiden aiheuttaja ja se on peruna. Perunasta tuli viime kesästä tutut oiteet, eli selkään märkivä laikku. Ilohan oli tietenkin pakko pestä lääkeshampoolla ja paksuturkkisen koiran kuivaaminen ei ollutkaan niin yksinkertaisesti tehty. Talvi on toistaiseksi pärjätty ilman koko koiran pesua, ja hartaasti toivon , että joka viikkoiseen pesuun ei pakkasilla tarvitsisi ryhtyä vieläkään. Perunalle reagoiminen on kyllä todella harmillista sillä olisin mieluummin syöttänyt perunaa kuin bataattia, näillä kahdella kun on kilohinnassa jo aikamoinen ero. Ja eihän bataattia edes saa mistä tahansa. Mutta bataatilla sitten mennään toistaiseksi ehkä jossain vaiheessa täytyy kokeilla miten reagoi porkkanaan ja mahdollisesti lanttu/nauris? Epäilen kyllä onko noilla mitään ravitsemuksellista arvoa koiralle, mutta en kai ihan pelkkää lohta/kanaakaan koiralle voi syöttää.  Tai ainakin on täysi ummetus sen jälkeen.

15.2.2009

Osallistuimme Ilon kanssa 14.2.2009 Juha Korrin viettiseminaariin Porvoossa. Lähdin mukaan, koska halusin saada tietoa siitä miten innostaa Ilo ja mikä olisi Ilolle oikea palkkaus. Seminaarin alussa oli pari tuntia viettiteoriaa. Hyvin mielenkiintoista ja muutti ajatuksia namipalkasta, saalispalkasta ja saalisvietistä. Voisin suositella tämmösitä teoria pakettia kaikille koirankoulutuksesta kiinnostuneille.

Teorian jälkeen olivat vuorossa harjoituskoirakot. Me olimme Ilon kanssa vasta toiseksi viimeisiä, joten Ilo oli joutunut olemaan koko päivän autossa. Ja itse olin tietenkin vähän jännittynyt tilanteesta. Seminaarissa oli kuitenkin 50 osallistujaa (9 koirakkoa ja loput kuunteluoppilaita). Ensiksi kerroin yleisölle ja Juhalle meistä ja mihin haluamme neuvoja. Sitten hain koiran autosta ja otin perusasentoja joista palkkasin namilla ja pallolla. Juha totesi heti, että Ilolle ehdottomasti saalispalkka. Kun teimme pari harjoitusta lisää, paljastui Ilon todellinen luonto, eli se, että  vietti lätsähtää nopeasti. Juha totesi, että Ilon tyyppisen koiran koulutus on hyvin haasteellista. Sillä ei ole intohimoa namiin, nami on sille vain ok. Saaliiseen sillä on himoa, mutta treenien täytyy olla hyvin lyhyitä. Ei yhtään junnausta. Ehdotus oli, että yritän parin viikon aikana nostaa saaliin enemmän esiin. Eli parin viikon ajan treenejä 5 *viikossa, 3 * päivässä, kerrallaan 20 s. Eli hyvin lyhyet, räjähtävät treenit. Jos saalis vahvistuu hyvä, jos ei niin sitten namilla eteenpäin. Ilosta voisi myös yrittää löytää vähän kiukkua ja myös kanavoinnista Juha puhui meille.

Juhan ajatuksissa ei varsinaisesti ollut minulle mitään uutta. Minulle on Ilosta sanottu jo sen 1. elinvuodenaikana, että sillä on saalisviettiä, mutta se loppuu heti kun saalis ei liiku. Tiedän itsekin, että se tekee pallolla liikkeet 100 * innokkaammin kuin namilla. Mutta se edellyttää, että kaikki muut tekijät ovat kohdallaan. Haasteita meillä siis riittää.  

5.1.2009

Uusi vuosi on alkanut ja uudet kujeet. Eliminaatiodietissä ollaan kokeiltu sikaa sekä raakana, että siannahkasta tehtyjä luita. Voi että Ilo oli onnissaan päästessään kaluaamaan luuta,luuthan ovat olleet kiellettyjen herkkujen listalla ainakin puoli vuotta (ja hampaatkin ovat sen näköiset... :/, joten suuntaamme varmasti hammaskiven poistoon). Ilo söi sianlihaa 2 viikkoa, ilman kummempia ongelmia. Uloste tosin muuttui löysemmäksi. Huomasin kuitenkin, että Ilo nuoleskeli mahaansa usein ja siellähän oli punoitusta ja iho rikki. Palattiin takaisin lohi-bataatti dietille, katsotaan rauhoittuuko iho. Seuraavaksi kokeilen, kestääkö Ilo perunaa. Jatkossa jos on mahdollisuus, niin kokeilen hevosen lihaa. Kaikki märehtijät varmaan nyt toistaiseksi jäävät pois, koska ristiin reagoiminen on mahdollista. Ilo on saanut aikaisemmin naudan lisäksi lammasta, poroa, hirveä ja saksanhirveä. Ehkä noista jotain vielä jossain vaiheessa kokeillaan.

Ilosta on paljastunut suuri saalistaja. Nimittäin myyrien jahtaaja. Kerran hihnalenkillä se nappasi myyrän kiinni ja sen jälkeen on pellolla lenkkeily ollut myyrien jahtaamista. Nythän myyriä on paljon joten jahdattavaakin on. En tiedä syökö Ilo tappamansa myyrät, mutta ainakin niitten saalistus on koirasta hauskaa. No matolääkitys tulee varmasti tarpeeseen myöhemmin keväällä jos myyrillä herkutellaan.

Tottisrintamalle kuuluu toistaiseksi hiljaisempaa, kun itse olen ollut harmillisesti kipeänä. Mutta selvästi kuitenkin säännöllinen treenaaminen on tehnyt Ilolle hyvää. Se on aktiivisempi ja innoissaan kun otetaan tottista. Itselläkin on nykyään hyvä mieli, kun otetaan tottista. Varmaan johtuu siitä, että meillä on hyvä kouluttaja ja olemme lähteneet ihan perusasioista liikkeelle. Jonkun mielestä ehkä hitaasti mutta nyt on turha sähellys pois, etenemme omaan tahtiin.  

6.11.2008

Eliminaatiodietti jatkuu ja tähän mennessä on selvinnyt, että nauta aiheuttaa oireita, kana ei. Naudanlihasta Ilon karvalehdet aukesivat, eli haavautuivat, korvakäytävät sitä vastoin pysyivät siistinä. Nauta on siis kiellettyjen listalla. Nyt taas rauhoitetaan tilannetta lohi-bataatti dietillä ja sitten jatkossa kokeillaan peruna, sika, mahdollisesti myös lammas ja kalkkuna.

Atopia saa tassut kukkimaan märillä keleillä ja vesisadettahan on riittänyt. Tassuja olen pessyt lääkeshampoolla jolla Iloa muutenkin pestään. Lisäksi tassut täytyy kuivata hiustenkuivaajalla. Tätä työmäärää vähentääkseni olen ruvennut etsimään kunnon kumitöppösiä, mutta voitte arvata ettei Ilo sellaisista pidä! Kaatosateita varten on täytynyt hankkia myös sadepuku, en usko että atooppiselle iholle on hyväksi se, että karva kastuu monta kertaa päivän aikana, kun sadesäällä lenkkeillään. Sadepuvun sopiva malli on vaan vielä hakusessa. Hurtan pro-haalaria kokeiltiin, mutta se ehkä vähän kiristi lavoista.

Ilon kanssa käydään myös tottistreeneissä kerran kuussa 3 muun collien kanssa. Meillä on kovasti paljon töitä edessä, perusasennon oikean paikan hakemisesta ollaan lähdetty liikkeelle. Palkkana käytän lohta, se kun on ainut ns. turvallinen nami toistaiseksi.

28.9.2008

Päivitystä iho-ongelmiin. Ilo oli lohi-bataatti eliminaatiodietillä heinäkuusta lähtien. 20.9.2008 eliminaatiodietti lopetettiin ja viikon verran annoin Ilolle ruokaa jota se sai kesällä eli perunaa, nautaa ja kanaa. Tämän kaikkia ruokia sekaisin vaiheen tarkoitus oli selvittää johtuvatko iho-oireet ruoasta ja kyllä ne näyttävät johtuvan, koska kutina ja hilseily palasivat. Nyt sitten selvitetään, että mille Ilo on allerginen, eli ensiksi siirrytään taas eliminaatiodiettiin, annetaan ihon parantua ja sitten lohi-bataatti diettiin lisätään yksi kerrallaan peruna, nauta ja kana ja katsotaan mistä tulee oireita.

19.7.2008

Loma alkaa olla lopuillaan, Ilolla oli mukavia päiviä saaressa, herra sai juosta hiekkarannalla sydämensä kyllyydestä. Lisäksi on harrastettu minitottista mielen virkistykseksi. Iho-ongelmat jatkuvat, iho tulehtuu sieltä täältä. Mikä ongelman aiheuttaa, sen kun tietäisi. Ruoka, jokin hengitettävä aine, vai onko Ilon oma elimistö vaan niin rikki, että se reagoi epänormaalisti ilman mitään syytä? Ruokavaliotakin on kesäkuun episodin jälkeen sorvattu tuloksetta. Tai oikeastaan mentiin vaan pahempaan, suupielet aukesivat taas, vatsa sitä vastoin on pysynyt koko ajan hyvänä. Yritän seuraavaksi pitää iho-ongelmat kurissa ennen kuin päästään omalle ihotautilääkärille. Tämä tarkoittaa karvojen leikkausta tulehtuneilta alueilta ja ihon puhdistusta, toistaiseksi se on auttanut ihan suht hyvin. Mutta eihän koko koiraa voi leikata täyteen kaljuja läikkiä!! (Tai voi kai kun on pakko...)

4.7.2008

Tässä tulee Ilon kesäkuulumisia. Aloitimme keväällä jälkihommat uudestaan ja homma käynnistyi hyvin. Ilo sai paljon positiivista palautetta kouluttajaltamme, koira selvästi pitää jäljestämiestä. Tottiksessa tarkoituksemme oli hakea hyvää fiilistä, tunnetta että kentällä on KIVAA. Homma oli näet mennyt vähän tylsäksi ja se näkyi Ilosta. Kentällä siis käytiin leikkimässä kahdestaan. Jäljestyksen myötä narupallosta tuli Ilolle mieluisa palkka ja sitä käytän palkkana nyt myös tottiksessa.

Mutta Ilon kanssa eläminen on näitten sairauksien suhteen vähän veitsenterällä keikkumista. Pommi räjähti kesäkuun puolivälissä, kun Ilolle tuli märkivä ihotulehdus. Koira lääkäriin, antibiootteja ja kortisonia sisäisesti ja ulkoisesti. Ja treenaaminen jäihin. Nämä iho-oireet liittyvät allergiaan, edessä on taas ruokavalion kanssa kikkailua, muuta vaihtoehtoa ei oikein ole. Antibioottikuuri on nyt ohi ja päätin kokeilla Ilolle Dermocent rasvahappovalmistetta, katsotaan tuoko se mitään apua iho-ongelmiin. Nyt täytyy vaan tarkkailla ihon kuntoa ja tarvittaessa hakeutua omalle lääkärille jatkoselvittelyihin. Tuo märkivä ihotulehdus hoidettiin Pieneläinsairaalassa, koska se oli ainoa paikka mihin sain Ilon äkkiä hoitoon. Siellä oli aikamoinen työ selvittää Ilon sairaus-ja hoitohistoria ensin kandille ja lopulta myös lääkärille...

Mutta nyt meillä alkaa kesäloma ja toivottavasti edessä on monta monta aurinkoista kesäpäivää! :)

27.4.2008

Ilo oli tänään Belgianpaimenkoira yhdistyksen järjestämässä "Olisiko koirallani lahjoja suojeluun" tapahtumassa. Kentällä arvioitiin koiran viettitaso, saaliskäyttäytyminen, puolustuskäyttäytyminen, puruote ja toimintakyky eli suojelukokeen C-osuudessa tarvittavia ominaisuuksia. Ilo sai kaikista ominaisuuksista arvion "tämän ominaisuuden osalta jokin muu laji (kuin suojelu) soveltuu paremmin". Ilon viettitaso oli matala eikä se keskittynyt. Eli saman huomaan itse tottiksessa, keskittyminen karkaa muihin koiriin. Saaliskäyttäytyminen: ei saalista. Eli Ilo kiinnostui patukasta kun se liikkui, muuten ei. Myös tämä on tuttu tilanne meille treeneistä. Puolustuskäyttäytyminen: Ei puolusta. Ilo "heräsi" kyllä vähän kun maalimies käyttäytyi uhkaavasti mutta ei siis sillä lailla kun suojelukoiran pitäisi. Puruote: Vajaa. Toimintakyky: epävarma, tukeutuu ohjaajaan. Toimintakyky oli näistä ominaisuuksista tämän testin mukaan eniten ns kehitettävissä oleva ominaisuus suojelukoetta ajatellen. Ilo tosiaan käyttäytyi epävarmasti, haukkui ja yritti hakea minusta apua. Oli vähän kuin, että "mitä täällä tapahtuu, mitä pitää tehdä, kerro!"

Kehuja Ilo sai iloisuudesta ja avoimuudesta. Tilaisuus oli minusta mielenkiintoinen ja ne asiat ,jotka olen itsekin havainnut ongelmakohdiksi tulivat esiin myös tässä lyhyessä testissä. Eli Ilosta ei tule varjelulassieta (isän kommentti oli, että se sopisi vanhainkotiin seuralaiseksi.. ;)), me pysytään tottiksessa ja jälkihommissa.

Kuvia löytyy: http://s301.photobucket.com/albums/nn56/ilokoira/

1.4.2008

Ilolla on taas ripuli. Peruna tai kana ei kenties sovikaan. Alkaa tulla seinä vastaan ruokinnassa, jauhopunkkiallergia estää kuivien ruoka-aineitten syöttämisen, jäljelle siis jää erinäiset kasvikset. Ilolle on myös tullut taas selkään hilseileviä, märkiviä pienen kolikon kokoisia laikkuja. Tassut ovat myös kovin herkät, karvat lähtevät, punoitusta ja rupia. Millä tuon koiran saisi kuntoon?!