6.6.2010
Päivitetään kuulumisia. Talvi meni meillä hyvin, Ilo pysyi oireettomana ja turkki oli hyvässä kunnossa. Talvella ei tullut
treenattua, jotain satunnaisia "minitottiksia" lukuunottamatta. Kevään tullen tuli taas innostuttua treenauksesta, mutta Ilon
kanssa täytyy ottaa huumorilla. Joskus herraa kiinnostaa, useimmiten ei, eli turha innokkuus kannattaa unohtaa. ;) Kevät toi
taas myös mukanaan atooppiset oireet. Myös siitepöly voi olla yksi oireiden aiheuttaja, koska tämä on jo kolmas kevät/kesä
kun iho oireilee tulehtumalla. Ell. totesi, että myös ilman lämpeäminen ja kosteuden lisääntyminen voivat aiheuttaa oireita.
Kesää varten saatiin lääkäristä ämpärillinen erilaisia lääkkeitä, joilla sitten voi heti käydä täsmäiskuun jos tarve vaatii.
Toistaiseksi hoidellaan tulehdusta leuan alla ja tassuissa. Talven ja kevään aikana tuli myös tehtyä ruoka-ainekokeiluja
ja paljastui, että Ilolle ei voi antaa myöskään hevosta. Porkkana-siipikarja linjalla siis mennään. Oireista huomimatta
Ilo nauttii kesästä omalla pihalla ympäristöä tarkkailemalla. :)
23.12.2009
Ilon ruokavalio on muutettu ja nyt Ilo saa porkkanaa ja kanaa/kalkkunaa. Rasvahappolisänä on Nutrolin, koska Viacutanissa
on kalaöljyä ja toistaiseksi kokeillaan nyt diettiä ilman kalaa. Iho on antibiottikuurin jäljiltä onneksi vielä terve.
Iloa pestään edelleen Pyoderm-shampoolla. Hoitoaineena on Humilac. Tällä hoidolla turkki näyttää ihan hyvältä. Kutinaa ei
ole ollut muuten, mutta suupielet kutisevat. Kutina on kuitenkin pysynyt kurissa pesujen ansiosta. Aikaisemminhan juuri suupielten
kutina liittyi kuivaruoan syöntiin. Nyt kutinan laukaisee jokin muu, koska edelleenkään Ilo ei saa mitään "kuivaruokaa". Katsotaan
nyt miten kauan oireet pysyvät poissa. Jos ne palaavat tällä dietillä, aiheuttaja on atopia. Jos oireet pysyvät poissa, kokeilen
jossain vaiheessa uudestaan lohta ja bataattia.
Allergiatestien tulokset tulivat, mutta siedätyshoitoa emme voi aloittaa. Testit näyttivät negatiivista ja sehän allergiatestien
ongelma juuri on, että ne eivät ole täysin luotettavia. Ja diagnoosia ei pelkästään niiden perusteella voi tehdäkään. Ell
oli kuitenkin sitä mieltä, että Ilo on selkeästi allerginen mutta siedätyshoitoa ajatellen olisi testeissä pitänyt tulla positiivisia
tuloksia, että oltaisiin voitu yhdistää testitulokset oireisiin ja sitten päättää hoidosta.
Lääkärin ehdotus oli, että jatketaan pesuja ja muokataan ruokavaliota (oireethan voivat johtua myös ruoasta!). Jos
nämä eivät riitä, kokeillaan interferoni hoitoa. Se on vasta kokeiluasteella atopian hoidossa, eli varmaa tietoa sen tehosta
ei ole. Viimeinen vaihtoehto olisi siklosporiinihoito. Siklosporiinihan voi olla vaarallinen geenivajeesta kärsiville collieille
ja ell totesi, että collien geenivaje tullee vaikuttamaan useiden lääkeaineiden käyttöön rodussa. Täysin turvallisia
lääkkeitä ei kaikkiin sairauksiin välttämätttä ole olemassa geenivajeesta kärsiville koirille.
Toivottavasti tästäkin tieto lisääntyy eläinlääkärien ja omistajien keskuudessa.
31.10.2009
Olin eilen Ilon kanssa lääkärissä atopian jatkotutkimuksissa, koska Ilon oireet ovat pahentuneet tasaisesti heinäkuusta.
Ja aluksi M.Nykäsen sanoin: jos jokin asia on varma, se on aivan varma, että terveeksi Ilo ei tule koskaan. Tämä on siis ainoa
varma asia atopian ja allergian kanssa. Atopiaan kuuluu se, että oireet vaihtelevat rajustikin. On parempia jaksoja ja huonompia.
Ilon kanssa haasteellista on, että oireet voivat johtua paitsi atopiasta niin myös ruoka-aineallergiasta.
Meidän vaihtoehdot jatkossa ovat jatkaa eliminaatiodiettikokeiluja. Ja tähän olen turhautunut. On myös mahdollista aloittaa
siedätyshoito tai lääkehoito (siklosporiini). Lääkehoito on kallis, jopa 8 €/päivä. Siedätyshoitoon taas täytyy sitoutua
vähintään vuodeksi, ennen kuin tuloksia voi odottaa. Ja lääkehoito/siedätyshoito eivät välttämättä poista oireita kokonaan
tai edes helpota oireita. Vain kokeilemalla asia selviää.
Ilo sai nyt pitkän antibioottikuurin tulehtuneeseen ihoon ja allergiatestit otettiin uudestaan, koska jos siedätyshoito
aloitetaan on hyvä, että testitulos on mahdollisimman tuore. Atooppisen ihmisen tärkein hoito on ihon rasvaus, koirilla rasvaukseen
sijaan käytetään pesuja. Eli Iloa pitäisi pestä 2-4 x viikossa. Ilolla oireilee koko selän alue, eli koko koira kyllä touhussa
kastuu. Ja Ilohan ei kastumista mitenkään rakasta...
Jos tässä tilanteessa on jotain positiivista, niin ainakaan toistaiseki Ilo ei kalva/rapsuta itseään ja siten aiheuta ihon
rikkoontumista ja tulehtumista. Eli kutina ei ole, onneksi, Ilon ongelmana. Eli kortisonille ei ainakaan nyt ollut tarvetta.
Tulehduspesäkkeet vaan ilmaantuvat ihoon, kuin sienet sateella metsään.
Nyt odotetaan allergiatestin tuloksia ja sitten katsotaan miten edetään.
29.8.2009
Kerrotaanpa kuulumisia. Ensiksi hyviä. Olemme olleet Ilon kanssa Kouvolan palveluskoirayhdistyksen tottiskurssilla. Kurssi
on ollut erittäin hyvä ja olen saanut paljon hyviä vinkkejä kuinka edetä jatkossa. Ilon kanssa on ollut ilo tehdä tottista,
se keskittyy hommaan ja tuntuu jopa nauttivan siitä. :) Treeneissä on lähdetty aivan perusasioista liikkeelle. Olemme harjoitelleet
kontaktia, seuraamista, perusasentoa, luoksetuloa, paikallaoloa ja käännöksiä. Tarkoitus on tämän intensiivikurssinkin jälkeen
käydä yhdistyksen yhteisellä vuorolla kentällä, kun paikalla on koulutusohjaajia joilta voi pyytää avuksi.
Sitten ikävät uutiset. Ilon turkki on mennyt taas huonoksi ja elottomaksi. Koirasta irtoaa koko ajan paljon karvoja. Selässä
on taas märkivä laikku ja suupieliin on ilmestynyt punoitusta. Eli vanhat tutut oireet reilun vuoden takaa. Ilo syö edelleen
bataattia ja lohta ja tällä tiukallakaan ruokavaliolla eivät oireet enää pysy poissa. Suupielten kukkiminen viittaisi atopiaan
ja märkivät laikut ruokaan, viime vuoden oireiden perusteella. Surullinen tilanne, mutta täytyy vaan katsoa mitä eteen vielä
tulee. Töissä olen törmännyt siihen, että hevoset voivat olla allergisia ruoholle, ja kyllä, se kuulostaa oudolta. Yhtä
oudolta kuin se, että koira on allerginen lihalle. Mutta näin se vaan menee jos on mennäkseen.
23.7.2009
Ja taas mennään... :( Ilolla on selässä märkivä laikku. Aikaisemminhan viime kesänä peruna aiheutti selän ihon märkimisen. Mietin
tässä, että mikäköhän tuon oireilun olisi voinut aiheuttaa. Iho on muutenkin mennyt selvästi huonompaan suuntaan; hilseilyä,
turkki eloton ja kuiva. Toistaiseksi jätän hevosen nyt pois ja katsotaan mitä tapahtuu. Pesuja täytyy taas ruveta tekemään
2-3 x viikossa. Katsotaan rauhottaako se yhtään tilannetta. Toivottavasti Ilo pystyisi syömään hevosta ja kanaa jatkossa.
Epäilen, että pelkkä lohi on liian yksipuolista ja varsinkin kun kalan (ainakin Itämeren lohen) syönnistäkin on annettu niitä
rajoituksia. Täytyy jostain selvittää onko tuo jauhettu lohi Itämerestä vai jostain muualta. Enpä olisi arvannut, että tämmöistäkin
asiaa joutuu selvittämään. Harmittaa vietävästi tuo ihon ja turkin huono kunto. Tuntui taas niin mukavalta kun alettiin treenaamaan,
suunniteltiin jo syksyn treenausta paikallisessa yhdistyksessä jne. Ja sitten tietenkin alkaa taas tämä temppuilu, että saadaan
koira kuntoon.
16.7.2009
Meillä oli tuossa alkukesästä treenitön kausi. Ja harmikseni jouduin jättämään väliin monet kivat ja hyödylliset leirit/treenit.
Nykyään on sen verran pitkä työmatka autolla ajettavana, että viikonloppuisin ei tee mieli istua autossa. Nyt ollaan taas
vähän aktivoiduttu tottikseen. Ilo on herttainen ja ihana koira, mutta edelleen haastava (ainakin aloittelevalle
kouluttajalle). Kuitenkin huomaa, että pitkän treenaamattoman kauden jälkeen koirakin nauttii, kun jotain tehdään. Ja patukka
sytyttää Ilon leikkimään. Sitä on hauska katsella. Ilon yksi lempinimi on HöpöPaavo ja olenkin sanonut, että jos ei muuta
niin Ilolla on höpöpaavo-viettiä. :) Se tarkoittaa juuri sellaista ilomaista yleistä töhötystä, jota ei voi välttämättä
koulutuksessa hyödyntää. =) Aina en kuitenkaan ymmärrä Iloa ja sen käytöstä. Jos olemme lähdössä treenaamaan ja teen rutiinit:
namit, lelut, panta, vietinnostatus jne. Ja kun toimintaan tulee 0,5 sekunnin tauko, koira alkaa syömään ruohoa. Onko tuo
sijaisreaktio (koira ei tiedä mitä tehdä) vai täydellinen vietin lätsähdys? Ilmeisesti vietti ei vaan kestä. Mietin,
että onko realistista ajatella, että BH kokeen seuraamisosiossa Ilolla säilyisi jonkinasteinen kontakti koko ajan? Aika
näyttää...
Terveys Ilolla on ollut kohtuullinen. Vatsa ok, mutta korvalehti tulehtui. Myös punkkipanta ärsytti herkkää ihoa.
Nyt olen hommannut Ilolle hevosta, katsotaan kestääkö elimistö sitä. Ilo on myös menossa hammaskivenpuhdistukseen. Ilo kun
ei voi syödä luita, niin on tarpeen puhdistaa hampaat. Itse yritän muistaa joka ilta harjata herran purukaluston, mutta toisinaan
se unohtuu...
Tekisi mieli viedä Ilo myös jalostustarkastukseen. Lähin olisi kesän lopussa Hesassa, katsotaan päästäänkö sinne.
10.5.2009
Ilo parani onneksi ripulista reilussa viikossa. Ollaan palattu takaisin normaaliin diettiin ja mitään ongelmia ei
ole nyt ollut vatsan kanssa. Kutittelut ovat kyllä taas palanneet, eli palataan takaisin pesuihin ja katsotaan mitä tapahtuu.
Kevään ensimmäinen jälkikin on tehty ja se meni hyvin, jälki oli noin 70 askelta ja se olisi saanut olla reippaasti pidempikin.
Tottistelua ollaan jatkettu ja olen tehnyt muutamia myönnytyksiä. Unohdan siis turhan hinkkauksen. Pääasia on, että Ilolla
on jonkinlainen halu tehdä tottista. Eli tekniikan hiominen ei ole se pääasia, kun se 100 pojon tottis ei vaan
ole meidän juttu, niin tehdään sitten sellaista mikä on meidän juttu.
21.4.2009
Elämä ei ole aina ole reilua. Ilo on taas ripulilla. Itse epäilen bataattia, koska pahimmat ripulikohtaukset se on saanut
bataattia syötyään. Mutta voihan se olla jotain muutakin. Olen Iloa nyt tässä paastottanut ja yrittänyt löytää jotain sopivaa
kevyttä ruokaa. Nyt mietin, että millä jatkaa lohi/kana + porkkana/lanttu, lohi/kana + pellavansiemenliman, vai millä tuon
mahan saisi rauhoittumaan. Pellavansiemenlimankin ongelma on, että kutinaahan siitäkin tulee jos sitä pidempään joutuu antamaan.
Pikku hiljaa tässä alkaa hiipimään ajatus, että olikohan tämä ns tässä. Kohtuullisen väsynyt olen tähän jatkuvaan ruokavalion
säätämiseen ja erinäisten vaivojen hoitamiseen ja koiran oireettomaksi saamiseen. Ell totesi meille, että koska Ilo on moniallerginen
on hyvin mahdollista, että se pikku hiljaa allergisoituu ruoka-aineille, jotka ovat sille aikaisemmin sopineet. Ja niinhän
tässä on käynyt vuosien mittaan. Kuitenkin meillä on hyviäkin päiviä jolloin Ilo on Iloinen ja kunnossa, niitä vaan pitäisi
olla paljon enemmän!
7.4.2009
Kokeilin eliminaatiodietin haastevaiheessa uudelleen sikaa sillä seurauksella, että Ilon oikea korvalehti alkoi märkimään
ja myös vasen takatassu märkii. Nyt yritetään taas saada Ilo oireettomaksi ja toistaiseksi jatketaan vanhalla ruokavaliolla.
Ehkä joskus voi jotain lihaa; hevosta, lammasta, ankkaa tai vuorigorillaa (...) kokeilla, mutta eiköhän tässä nyt hetkeksi
ollut tätä kikkailua ruoan kanssa.
Tottista olen Ilon kanssa harrastellut, mutta haastavaa se on. Ilolla ei ole oikeastaan minkäänlaista viettiä namiin (=
savustettuun loheen). Pallon kanssa voi tehdä yhden max pari toistoa. Ja tekniikan opettamiseen tuo pallo on hankala.
On hankala keksiä mikä olisi Ilolle sellainen palkka, jonka se todella haluaisi. Ehkä Ilosta parasta olisi jos se saisi
jahdata narttuja. Nimittäin siihen puuhaan löytyy sitkeyttä! Mielenkiintoista oli, että kuulin jälkiseminaarissa, että hyvän
jälkikoiran edellytys on hyvä ruokahalu. En tiedä onko Ilo hyvä jälkikoira, mutta jäljestyksestä se pitää vaikka ruokahalua
ei niin olekaan. Siirryin mm. Ilon kanssa yhteen ruokintakertaan päivässä, koska se ei syönyt kun ruokaa tarjottiin kaksi
kertaa/pv. Ehkä jäljellä sitä ajaa eteenpäin ennemminkin uteliaisuus kun ruoka..?
28.2.2009
Ilolle on taas varmistunut yksi uusi allergisten iho-oireiden aiheuttaja ja se on peruna. Perunasta tuli viime kesästä
tutut oiteet, eli selkään märkivä laikku. Ilohan oli tietenkin pakko pestä lääkeshampoolla ja paksuturkkisen koiran kuivaaminen
ei ollutkaan niin yksinkertaisesti tehty. Talvi on toistaiseksi pärjätty ilman koko koiran pesua, ja hartaasti toivon , että
joka viikkoiseen pesuun ei pakkasilla tarvitsisi ryhtyä vieläkään. Perunalle reagoiminen on kyllä todella harmillista sillä
olisin mieluummin syöttänyt perunaa kuin bataattia, näillä kahdella kun on kilohinnassa jo aikamoinen ero. Ja eihän bataattia
edes saa mistä tahansa. Mutta bataatilla sitten mennään toistaiseksi ehkä jossain vaiheessa täytyy kokeilla miten reagoi porkkanaan
ja mahdollisesti lanttu/nauris? Epäilen kyllä onko noilla mitään ravitsemuksellista arvoa koiralle, mutta en kai ihan pelkkää
lohta/kanaakaan koiralle voi syöttää. Tai ainakin on täysi ummetus sen jälkeen.
15.2.2009
Osallistuimme Ilon kanssa 14.2.2009 Juha Korrin viettiseminaariin Porvoossa. Lähdin mukaan, koska halusin saada tietoa
siitä miten innostaa Ilo ja mikä olisi Ilolle oikea palkkaus. Seminaarin alussa oli pari tuntia viettiteoriaa. Hyvin mielenkiintoista
ja muutti ajatuksia namipalkasta, saalispalkasta ja saalisvietistä. Voisin suositella tämmösitä teoria pakettia kaikille koirankoulutuksesta
kiinnostuneille.
Teorian jälkeen olivat vuorossa harjoituskoirakot. Me olimme Ilon kanssa vasta toiseksi viimeisiä, joten Ilo oli joutunut
olemaan koko päivän autossa. Ja itse olin tietenkin vähän jännittynyt tilanteesta. Seminaarissa oli kuitenkin 50 osallistujaa
(9 koirakkoa ja loput kuunteluoppilaita). Ensiksi kerroin yleisölle ja Juhalle meistä ja mihin haluamme neuvoja. Sitten hain
koiran autosta ja otin perusasentoja joista palkkasin namilla ja pallolla. Juha totesi heti, että Ilolle ehdottomasti saalispalkka.
Kun teimme pari harjoitusta lisää, paljastui Ilon todellinen luonto, eli se, että vietti lätsähtää nopeasti. Juha totesi,
että Ilon tyyppisen koiran koulutus on hyvin haasteellista. Sillä ei ole intohimoa namiin, nami on sille vain ok. Saaliiseen
sillä on himoa, mutta treenien täytyy olla hyvin lyhyitä. Ei yhtään junnausta. Ehdotus oli, että yritän parin viikon aikana
nostaa saaliin enemmän esiin. Eli parin viikon ajan treenejä 5 *viikossa, 3 * päivässä, kerrallaan 20 s. Eli hyvin lyhyet,
räjähtävät treenit. Jos saalis vahvistuu hyvä, jos ei niin sitten namilla eteenpäin. Ilosta voisi myös yrittää löytää vähän
kiukkua ja myös kanavoinnista Juha puhui meille.
Juhan ajatuksissa ei varsinaisesti ollut minulle mitään uutta. Minulle on Ilosta sanottu jo sen 1. elinvuodenaikana, että
sillä on saalisviettiä, mutta se loppuu heti kun saalis ei liiku. Tiedän itsekin, että se tekee pallolla liikkeet 100
* innokkaammin kuin namilla. Mutta se edellyttää, että kaikki muut tekijät ovat kohdallaan. Haasteita meillä siis
riittää.
5.1.2009
Uusi vuosi on alkanut ja uudet kujeet. Eliminaatiodietissä ollaan kokeiltu sikaa sekä raakana, että siannahkasta tehtyjä
luita. Voi että Ilo oli onnissaan päästessään kaluaamaan luuta,luuthan ovat olleet kiellettyjen herkkujen listalla ainakin
puoli vuotta (ja hampaatkin ovat sen näköiset... :/, joten suuntaamme varmasti hammaskiven poistoon). Ilo söi sianlihaa 2
viikkoa, ilman kummempia ongelmia. Uloste tosin muuttui löysemmäksi. Huomasin kuitenkin, että Ilo nuoleskeli mahaansa usein
ja siellähän oli punoitusta ja iho rikki. Palattiin takaisin lohi-bataatti dietille, katsotaan rauhoittuuko iho. Seuraavaksi
kokeilen, kestääkö Ilo perunaa. Jatkossa jos on mahdollisuus, niin kokeilen hevosen lihaa. Kaikki märehtijät varmaan nyt toistaiseksi
jäävät pois, koska ristiin reagoiminen on mahdollista. Ilo on saanut aikaisemmin naudan lisäksi lammasta, poroa, hirveä ja
saksanhirveä. Ehkä noista jotain vielä jossain vaiheessa kokeillaan.
Ilosta on paljastunut suuri saalistaja. Nimittäin myyrien jahtaaja. Kerran hihnalenkillä se nappasi myyrän kiinni ja sen jälkeen
on pellolla lenkkeily ollut myyrien jahtaamista. Nythän myyriä on paljon joten jahdattavaakin on. En tiedä syökö Ilo tappamansa myyrät,
mutta ainakin niitten saalistus on koirasta hauskaa. No matolääkitys tulee varmasti tarpeeseen myöhemmin keväällä jos myyrillä
herkutellaan.
Tottisrintamalle kuuluu toistaiseksi hiljaisempaa, kun itse olen ollut harmillisesti kipeänä. Mutta selvästi kuitenkin
säännöllinen treenaaminen on tehnyt Ilolle hyvää. Se on aktiivisempi ja innoissaan kun otetaan tottista. Itselläkin on nykyään
hyvä mieli, kun otetaan tottista. Varmaan johtuu siitä, että meillä on hyvä kouluttaja ja olemme lähteneet ihan perusasioista
liikkeelle. Jonkun mielestä ehkä hitaasti mutta nyt on turha sähellys pois, etenemme omaan tahtiin.
6.11.2008
Eliminaatiodietti jatkuu ja tähän mennessä on selvinnyt, että nauta aiheuttaa oireita, kana ei. Naudanlihasta Ilon karvalehdet
aukesivat, eli haavautuivat, korvakäytävät sitä vastoin pysyivät siistinä. Nauta on siis kiellettyjen listalla. Nyt taas rauhoitetaan
tilannetta lohi-bataatti dietillä ja sitten jatkossa kokeillaan peruna, sika, mahdollisesti myös lammas ja kalkkuna.
Atopia saa tassut kukkimaan märillä keleillä ja vesisadettahan on riittänyt. Tassuja olen pessyt lääkeshampoolla jolla
Iloa muutenkin pestään. Lisäksi tassut täytyy kuivata hiustenkuivaajalla. Tätä työmäärää vähentääkseni olen ruvennut etsimään
kunnon kumitöppösiä, mutta voitte arvata ettei Ilo sellaisista pidä! Kaatosateita varten on täytynyt hankkia myös sadepuku,
en usko että atooppiselle iholle on hyväksi se, että karva kastuu monta kertaa päivän aikana, kun sadesäällä lenkkeillään.
Sadepuvun sopiva malli on vaan vielä hakusessa. Hurtan pro-haalaria kokeiltiin, mutta se ehkä vähän kiristi lavoista.
Ilon kanssa käydään myös tottistreeneissä kerran kuussa 3 muun collien kanssa. Meillä on kovasti paljon töitä edessä, perusasennon
oikean paikan hakemisesta ollaan lähdetty liikkeelle. Palkkana käytän lohta, se kun on ainut ns. turvallinen nami toistaiseksi.
28.9.2008
Päivitystä iho-ongelmiin. Ilo oli lohi-bataatti eliminaatiodietillä heinäkuusta lähtien. 20.9.2008 eliminaatiodietti lopetettiin
ja viikon verran annoin Ilolle ruokaa jota se sai kesällä eli perunaa, nautaa ja kanaa. Tämän kaikkia ruokia sekaisin vaiheen
tarkoitus oli selvittää johtuvatko iho-oireet ruoasta ja kyllä ne näyttävät johtuvan, koska kutina ja hilseily palasivat.
Nyt sitten selvitetään, että mille Ilo on allerginen, eli ensiksi siirrytään taas eliminaatiodiettiin, annetaan ihon parantua
ja sitten lohi-bataatti diettiin lisätään yksi kerrallaan peruna, nauta ja kana ja katsotaan mistä tulee oireita.
19.7.2008
Loma alkaa olla lopuillaan, Ilolla oli mukavia päiviä saaressa, herra sai juosta hiekkarannalla sydämensä kyllyydestä.
Lisäksi on harrastettu minitottista mielen virkistykseksi. Iho-ongelmat jatkuvat, iho tulehtuu sieltä täältä. Mikä ongelman
aiheuttaa, sen kun tietäisi. Ruoka, jokin hengitettävä aine, vai onko Ilon oma elimistö vaan niin rikki, että se reagoi epänormaalisti
ilman mitään syytä? Ruokavaliotakin on kesäkuun episodin jälkeen sorvattu tuloksetta. Tai oikeastaan mentiin vaan pahempaan,
suupielet aukesivat taas, vatsa sitä vastoin on pysynyt koko ajan hyvänä. Yritän seuraavaksi pitää iho-ongelmat kurissa ennen
kuin päästään omalle ihotautilääkärille. Tämä tarkoittaa karvojen leikkausta tulehtuneilta alueilta ja ihon puhdistusta, toistaiseksi
se on auttanut ihan suht hyvin. Mutta eihän koko koiraa voi leikata täyteen kaljuja läikkiä!! (Tai voi kai kun on
pakko...)
4.7.2008
Tässä tulee Ilon kesäkuulumisia. Aloitimme keväällä jälkihommat uudestaan ja homma käynnistyi hyvin. Ilo sai paljon positiivista
palautetta kouluttajaltamme, koira selvästi pitää jäljestämiestä. Tottiksessa tarkoituksemme oli hakea hyvää fiilistä, tunnetta
että kentällä on KIVAA. Homma oli näet mennyt vähän tylsäksi ja se näkyi Ilosta. Kentällä siis käytiin leikkimässä kahdestaan.
Jäljestyksen myötä narupallosta tuli Ilolle mieluisa palkka ja sitä käytän palkkana nyt myös tottiksessa.
Mutta Ilon kanssa eläminen on näitten sairauksien suhteen vähän veitsenterällä keikkumista. Pommi räjähti kesäkuun
puolivälissä, kun Ilolle tuli märkivä ihotulehdus. Koira lääkäriin, antibiootteja ja kortisonia sisäisesti ja ulkoisesti.
Ja treenaaminen jäihin. Nämä iho-oireet liittyvät allergiaan, edessä on taas ruokavalion kanssa kikkailua, muuta vaihtoehtoa
ei oikein ole. Antibioottikuuri on nyt ohi ja päätin kokeilla Ilolle Dermocent rasvahappovalmistetta, katsotaan tuoko
se mitään apua iho-ongelmiin. Nyt täytyy vaan tarkkailla ihon kuntoa ja tarvittaessa hakeutua omalle lääkärille jatkoselvittelyihin.
Tuo märkivä ihotulehdus hoidettiin Pieneläinsairaalassa, koska se oli ainoa paikka mihin sain Ilon äkkiä hoitoon. Siellä oli
aikamoinen työ selvittää Ilon sairaus-ja hoitohistoria ensin kandille ja lopulta myös lääkärille...
Mutta nyt meillä alkaa kesäloma ja toivottavasti edessä on monta monta aurinkoista kesäpäivää! :)
27.4.2008
Ilo oli tänään Belgianpaimenkoira yhdistyksen järjestämässä "Olisiko koirallani lahjoja suojeluun" tapahtumassa. Kentällä
arvioitiin koiran viettitaso, saaliskäyttäytyminen, puolustuskäyttäytyminen, puruote ja toimintakyky eli suojelukokeen C-osuudessa
tarvittavia ominaisuuksia. Ilo sai kaikista ominaisuuksista arvion "tämän ominaisuuden osalta jokin muu laji (kuin suojelu)
soveltuu paremmin". Ilon viettitaso oli matala eikä se keskittynyt. Eli saman huomaan itse tottiksessa, keskittyminen
karkaa muihin koiriin. Saaliskäyttäytyminen: ei saalista. Eli Ilo kiinnostui patukasta kun se liikkui, muuten
ei. Myös tämä on tuttu tilanne meille treeneistä. Puolustuskäyttäytyminen: Ei puolusta. Ilo "heräsi" kyllä
vähän kun maalimies käyttäytyi uhkaavasti mutta ei siis sillä lailla kun suojelukoiran pitäisi. Puruote:
Vajaa. Toimintakyky: epävarma, tukeutuu ohjaajaan. Toimintakyky oli näistä ominaisuuksista tämän testin mukaan
eniten ns kehitettävissä oleva ominaisuus suojelukoetta ajatellen. Ilo tosiaan käyttäytyi epävarmasti, haukkui ja yritti
hakea minusta apua. Oli vähän kuin, että "mitä täällä tapahtuu, mitä pitää tehdä, kerro!"
Kehuja Ilo sai iloisuudesta ja avoimuudesta. Tilaisuus oli minusta mielenkiintoinen ja ne asiat ,jotka olen itsekin havainnut
ongelmakohdiksi tulivat esiin myös tässä lyhyessä testissä. Eli Ilosta ei tule varjelulassieta (isän kommentti oli, että se
sopisi vanhainkotiin seuralaiseksi.. ;)), me pysytään tottiksessa ja jälkihommissa.
Kuvia löytyy: http://s301.photobucket.com/albums/nn56/ilokoira/
1.4.2008
Ilolla on taas ripuli. Peruna tai kana ei kenties sovikaan. Alkaa tulla seinä vastaan ruokinnassa, jauhopunkkiallergia
estää kuivien ruoka-aineitten syöttämisen, jäljelle siis jää erinäiset kasvikset. Ilolle on myös tullut taas selkään hilseileviä,
märkiviä pienen kolikon kokoisia laikkuja. Tassut ovat myös kovin herkät, karvat lähtevät, punoitusta ja rupia. Millä tuon
koiran saisi kuntoon?!
25.2.2008 Ilolla todettiin helmikuussa 2008 jauhopunkkiallergia. Toistaiseksi yritän löytää Ilolle sopivan
ruokavalion ns. kotiruoasta. Peruna ja kana tuntuvat sopivan, saaristo-puhti ehkä myöskin. Pikku hiljaa katsotaan mitä maha
kestää. Toivottavasti Ilo ei joudu enää pitkille antibioottikuureille. Niiden aikaan Ilo muuttui aivan eri koiraksi. Treenaus
on Ilon kanssa jäänyt harmittavan vähälle omien kiireiden takia. Nyt yritämme löytää sopivan porukan, jonka kanssa voisimme
treenata jälkeä ja tottista.
27.4.2007
Tylosin tutkimus on meidän osalta päättynyt ja lääkäri arvioi, että Ilon oireet johtuvat allergiasta. Koko tutkimusjakson
aikana Ilolle ei näet tullut ripulia. Koepaloissa ei ollut mitään huolestuttavaa, josta olen todella iloinen. Ilosta on tosiaan
tullut ronkeli, nappulat eivät kelpaa eivätkä usein mitkään possunkorvat tms. Raakaliha kyllä maistuu ja makkara... Painoa
Ilolla on nyt 24 kg. Omien opiskelukiireiden takia on treenaus ollut vähäistä, mutta läheisellä kentällä on tottista pyritty
ottamaan viikottain.
Välillä tuntuu, että Ilo on kiero kuin korkkiruuvi. Kun olen paikalla se on hyvin kiltisti, mutta yksin ollessaan
keksii aivan ihmetempauksia. Pääsiäisen aikaan varasti mm. pöydältä koristeita ja silppusi ne. Laitoin sitten pöydälle houkutukseksi tuhotun
koristeen päälle makkaraa niin, että Ilo aivan varmasti huomasi makkaran. Koira alkoi pyöriä hyvin viattoman oloisena,
haisteli ympäri taloa ja olevinaan etsi nameja. Pöydän lähelle ei tullut ollenkaan, kunnes tuli haistelemaan ilmaa makkaran päällä,
mutta ei yrittänytkään ottaa makkaraa. Sitten Ilo kävi pöydän eteen makuulle ja katseli minua alta kulmien. Näin meni joku
aika kunnes menin käymään eri huoneessa. Sanoin isälle, että vahtii Iloa ettei se yritä ottaa makkaraa pöydältä ilman
lupaa. Ilo ei tehnyt elettäkään, mutta kun isä torkahti oli makkara samantien hävinnut parempiin suihin..
;D Täytyy siis punoa uusia juonia, että saisi koiran itseteosta kiinni luvattomissa puuhissa.
1.3.2007
Ilon vatsan toiminta on onneksi normalisoitunut, mutta olemme vielä mukana Tylosin-tutkimuksessa. Vielä emme tiedä mistä
ripuli johtui, mitään ei ole vielä suljettu pois. Ilo syö ruokaa jonka ainoa valkuaislähde on peuran liha ja ainoa hiilihydraattilähde
peruna. Tämä ruoka on siis sopinut Ilolle hyvin. Harmi vaan, että nyt Ilo on ruvennut nirsoilemaan ruoan suhteen. Nyt kun
vatsa on ok, olemme ruvenneet taas touhuamaan kaikenlaista. Läheinen tottiskenttä on vielä nietosten peitossa, joten tottista
siellä ei voi ottaa. Käydään siellä kuitenkin Ilon kanssa leikkimässä patukalla, ettei ihan unohtuisi se miten kivaa kentällä
on. ;) Lisäksi olen ruvennut harjoittelemaan Ilon kanssa pysähtymistä vaikeissakin tilanteissa. Eli käymme Viikin pelloilla
leikkimässä ja juoksemassa. Pidän Iloa "irti" pitkässä liinassa ja kun herran tekee mieli pinkoa horisontissa näkyvän
toisen koiran luo, minulla on sitten pysäytyskahvana tuo liina, jos herra unohtaa mitä "Seis" tarkoittaa...
5.1.2007
Pitkästä aikaa taas merkintöjä Ilon kuulumisista. Meillä on ollut aika kenkku syksy; Ilolle on ilmaantunut vaivoja, ilkeimpänä
ongelmat mahan kanssa. Tällä hetkellä odottelemme pääsyä Tylosin-tutkimukseen. Meillä oli tarkoitus syksyllä vielä harjoitella
jäljestystä pellolla, mutta ne hommat jäivät nyt odottamaan kevättä. Tottista olen ottanut vähän, riippuen siitä miten
aktiivinen Ilo on ollut. Onneksi Ilo on kuitenkin ollut pääsääntöisesti hyvin reipas, mutta jatkuva ripulointi tietenkin syö
energia varastoja. Nyt toivon, että koira saisi hiukan lisää painoa, katsotaan siis miten uusi ruoka toimii.
12.9.2006
Syksy on taas alkanut ja paluu arkeen sujunut mutkattomasti. ;) Olen Ilon kanssa ollut välillä ihmeissäni, kun sitä kiinnostaa
kaikki mahdollinen, mutta minun jutut vaikuttavat täysin tyhjänpäiväisiltä. Menin sen kanssa siis "Häiriöihin siedätys"-kurssille.
Kurssi oli mielenkiintoinen kokemus, opetusmetodi täysin eri kuin mitä olemme tähän saakka tehneet. Eli patukka pysyi piilossa
ja nameja heiteltiin maahan/syötettiin suoraan suuhun. En todennäköisesti ainakaan tällä hetkellä rupea perehtymään siihen
sen enempää, mutta paljon kurssista kuitenkin jäi hautumaan.
16.7.2006
Kesän helteet ovat olleet aikas rankkoja nuorelle herralle. Päivisin Ilo on ollut hyvin raukea ja vasta illalla on ollut
virkeämpää menoa. Olimme Ilon kanssa näyttelyssä 2.7.2006 Porvoossa. Päivä oli mielenkiintoinen. ;) Ilon tuntevat voivat
varmaan kuvitella minkälaista menoa se oli.. Eli siis eloisaa. =) Ihan ihka ensimmäiseksi näyttelyksi Ilo menestyi kuitenkin hyvin,
kiitos hyvän handlerin. Olemme käyneet myös countsimme luona saamassa neuvoja jäljen opetteluun ja tottikseen. Näiden
kanssa sitten työnskentelemme. Ilo on myös muuttunut hiukan luonteeltaan, se on nyt nuori kundi jolla on poikien jutut mielessä.
:)
1.6.2006
Hiphei, Ilon 1v. synttärit! :) Ilo on nyt vuoden vanha nuorukainen. Tällä hetkellä treenataan tottista ja hyvin
on lähtenyt käyntiin. Se jaksaa jo keskittyä, eikä koko ajan hingu toisten perään. Käyn Ilon kanssa päivittäin kentällä ottamassa
lyhyitä harjotuksia ja lopuksi aina leikitään. Ja heinäkuussa olisi sitten meidänkin tarkoitus mennä käymään näyttelyssä.
:) Ilo on kertakaikkiaan kaikin puolin mainio koira ja ehdottomasti nimensä veroinen kaveri!
1.5.2006
Ilo on ystävällinen koira, mutta innostuessaan raju, tämä tuli taas todistettua yhtenä iltana. Olimme lenkkipolulla ja
huomasin kadulla miehen, joka käyttäytyi sekavasti. Pahaksi onneksi mies huomasi meidät ja lähti huutaen tulemaan meitä kohti.
Itse ajattelin jo, että käännytäänkö 180 astetta ja juostaan vai mitä tehdään. Ilo kuitenkin ratkaisi tilanteen hyvin Ilomaiseen
tapaan. Ilo sai päähänsä, että mies haluaa leikkiä ja aloitti kenguru esityksen pomppien takajaloillaan ja tempoen hihnassa.
Mies säikähti ja lähti painelemaan sinne mistä oli tullutkin. Ilo sai tietenkin kehut (vaikka hihnassahan ei riehuta..). ;)
16.4.2006
Ilmat ovat lämmenneet ja yllättävän paljon lyhytkarvainenkin koira tuo kuraa sisään.. Tassupesu siis aina lenkkeilyn
jälkeen, onneksi Ilo ei hommasta mitään stressiä ota. Ilon kanssa oltiin maaliskuussa viikonmittaisella näyttelykurssilla.
Kurssilla harjoiteltiin näyttelykäyttäytymistä, juoksemista ja seisomista. Homma meni vähän kekkuiluksi, sillä Iloa kiinnosti
toiset koirat 100x enemmän kuin se mitä olisi pitänyt tehdä. En tiedä miten meidän näyttelyuran tätä menoa käy.. ;) Ilo käy
myös tottistreeneissä, ne menevät ihan mukavasti. Iloa on kommentoitu eloisaksi koiraksi, jossa on potentiaalia kunhan
se saadaan ns. pakettiin. Myös sen taisteluhalua on kehuttu. :) Treenit ovat kerran viikossa ja itsenäisesti
pyritään käymään kentällä aina kun se vaan on mahdollista, treeneissä on myös ammuttu eikä Ilo ole vaikuttanut paukkuaralta.
Nyt lumien sulassa meidän olisi tarkoitus ruveta kokeilemaan jälkeä. Pääasia siinä on, että Ilolla on hauskaa, mutta kyllä
minua ajatus kisaamisestakin houkuttaa.. ;)
10.3.2006
Kevät lähestyy ja koulutukset ovat alkaneet, katsotaan miten ne lähtevät käyntiin. Sopeudutaanko Ilon kanssa porukkaan
vai onko meidän tavat toimia täysin erilaiset kuin muiden. Koirankoulutusmetodeja kun on yhtä paljon kuin koiranohjaajiakin.
Kerraan ollaan oltu myös collie tapaamisessa Vermon raviradan vieressä ja Ilo viihtyi siellä hyvin. Paljon leikkikavereita
ja Danu siskokin oli paikalla. Kaupungin vilinässä olen myös kävellyt Ilon kanssa yhä useammin ja sitä pyritään
tekemään jatkossakin.
19.2.2006
Iloa on nyt mittailtu hiukan (tosin aivan epävirallisesti ja mittavirheen mahdollisuuskin tuloksissa on) ja strategiset
mitat ovat seuraavat: paino 25 kg ja korkeus 61 cm. Tuskinpa (?) se enää korkeutta kasvaa, massaa kyllä varmaan tulee vielä
lisää. Olen ruvennut opettamaan Ilolle noutokapulan pitämistä suussa, ja pikkuhiljaa harjoituksia vaikeutetaan.
Läheisellä pk-kentällä yritetään myös käydä hiukan harjoittelemassa seuraamista yms, että koulutusten alkaessa keväällä
olisi jonkinlaista pohjaa jo valmiina. Ilo on hyvin leikkisä ja se tuntuu ajattelevan, että kaikki vastaantulevat ihmiset,
jotka käyttäytyvät jotenkin normaalista poiketen (kävelevät oudosti, huutavat tms) ovat potentiaalisia leikkikavereita.
Muuten vastaantulevien ihmisten kohtaamiset sujuvat useimmiten jo rauhallisesti. Kaikkia ei tarvitse tervehtiä, mutta välillä
pitää pikkaisen säikäyttää joku vierestä kävelijä ilomaisella pompulla.. ;)
23.1.2006
Tammikuu alkaa olla kohta lopuillaan ja Ilo herra ei kun komistuu.. ;) Vuosi alkoi kyllä hiukan huonosti, Ilo sai kovan
vatsataudin ja oli aivan rättiväsynyt, mutta onneksi kuitenkin toipui pian kun pikkupotilasta hellittiin raejuustolla
ja jauhelihalla. :) Ilo on saanut täältä lähiseudulta uuden koirakaverin. Bongo on lk.collie ja kerran ollaan jo koirapuistossa
nähty. Tarkoitus on jatkaa tapaamisia ja tutustuttaa koirat toisiinsa. Ilolla napsahtaa toisten koirien kanssa leikkiessä
jokin virtanappula päälle, eli Ilo tykkäisi leikkiä aika reipasotteisesti. Sen takia olen varonut päästämästä sitä esimerkiksi
pikkukoirien kanssa leikkimään. Toisaalta Ilo on kyllä erittäin helppo motivoida esim. narupallolla tai karvapatukalla,
silloin käskyjäkin totellaan reippaasti eikä olla unessa niin kuin hidastetussa filmissä. ;)
6.1.2006
Joulu ja Uusi Vuosi on vietetty ja Ilokin on jo 7kk vanha. Joulu meni rauhallisesti, Ilo oli selvästi vähän ihmeissään
kaikesta hössötyksestä keittiössä, mutta muuten ei koiran rauhaa mikään häirinnyt. Joulukuusi ei ollut lainkaan kiinnostava,
sitä vastoin joulupaketista löytynyt kalkkunankaula oli herrkullinen. :) Ilo sai myös Dog Brick aktivointilelun, johon voi
piilotella herkkupaloja.
Uusi Vuosi meni hyvin. Ilo ei vaikuttanut pelkäävän raketteja. Kovien rakettien ja pommien paukkuessa se meni ovelle
tai ikkunan luo kuulostelemaan, mutta muuten se makoili aivan rauhallisesti. Enemmän sitä taisi kiinnostaa pöydällä olleet
lihapullat... ;)
21.12.2005
Ilo ei ole ruoan suhteen ronkeli vaan syödä rouskuttaa hyvällä ruokahalulla kaikkea ruokaa. Olimme lähdössä junalla Kouvolaan
ja Tikkurilan asemalla oli jonkun yön juhlijan hylkäämiä ranskanperunoita ympäri laituria. Ilo oli kyllä koominen näky laiturilla
perunoita imuroidessaan, ranskisten tursottaessa poskista. ;) Ruoalle persona poikana se myös kylässä vieraillessamme
tyhjensi isäntäväen koiran kupit. Ja mitä ilmeisemmin ruoat katosivat mahaan sen kummemmin pureskelematta, ainakin sen perusteella,
että vatsavaivat olivat ahmatin vaivana seuraavana yönä...
4.12.2005
Ilo taitaakin olla karjakoira. :) Käytiin katsomassa ankkoja, hevosia ja lehmiä ja vaikutti siltä, että Ilo olisi maatilan
reipas pikku koira. Edes vapaana navettaan menevät ja huutelevat lehmät eivät Iloa pelottaneet. Paimenkoiran mikä
paimenkoira. ;)
1.12.2005
Ilo 6 kk! :) Vielä ollaan pikku pentuja, mutta murrosikä alkaa varmaan kohtapuoliin näyttämään merkkejä. Ilo tapasi tänään
"tätinsä" bokseri Kaivolaakson Effin eli "Jatsin". Jatsi on tiukka täti, jonka arvolle ei enää oikein sovi pentumainen riehuminen,
joka taas olisi Ilon käsitys hyvästä menosta. Jatsi vahtii perheen vauvaa tarkkaavaisesti ja Iloa tietenkin lattialla jokelteleva
ja ryömivä vauva kovasti kiinnostaa... Toivottavasti Ilon kasvaessa turha häsläys vähenee ja koirat sopeutuvat toisiinsa.
29.11.2005
Olimme Ilon kanssa Helsingin Seudun Kennelpiiri ry:n järjestämässä Lemmikkieläinten ja eläinten ystävien Joulusiunauksessa
Senaatintorilla. Tilaisuus oli kaunis ja isä Mitro siunasi Ilonkin vihmomalla pyhitettyä vettä pikku koiran
päälle.
Olimme samalla Ilon kanssa ensimmäistä kertaa keskustassa. Kaupungilla oli kova vilinä ja Senaatintorillakin
kymmeniä koiria. Ilo oli kovasti innoissaan, mutta malttoi kuitenkin pysyä "nahoissaan" eikä riehaantunut aivan mahdottomasti.
|